Tutkimushankkeet

Selvityshankkeet

 

Lääketieteellisen ajattelun ja oppimisen laadun kehittyminen – lääketieteen koulutuksen pitkän aikavälin seurantatutkimus (Learning Medical Expertise, LeMEx)

Lääketieteen oppimisen syvällisyysvaatimus asettaa paineita sekä opetussuunnitelmatyöhön, opetusmenetelmien valintaan että opiskelijan työskentelylle. Koulutuksen kehittämisen kannalta on keskeistä seurata opiskelijan oppimisen laatua ja ymmärtävän oppimisen kumuloitumista opintojen aikana. Tähän työhön tarvitaan kuitenkin relevantteja työkaluja. Tällä hetkellä ei ole pitkittäistutkimukseen pohjautuvaa tietoa opiskelijoiden tietämyksen ja ajattelun kehittymisestä lääketieteen opintojen aikana eikä juurikaan esimerkkejä suomalaiseen lääkärikoulutukseen soveltuvista seurannan työkaluista. Tässä projektissa omalta osaltaan vastataan näihin tarpeisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lääketieteellisen tiedon oppimista lääkärikoulutuksen aikana sekä kehittää lääkärikoulutuksen opetusta ja opetusmenetelmiä vastaamaan sekä opiskelijoiden että myös tulevaisuudessa lääkärin tehtävässä heidän potilaittensa tarpeita. Siihen, miten tämä käytännössä pitäisi toteuttaa, haetaan vastauksia seuraavien kysymysten avulla:

  • Millainen on opiskelijoiden opiskeluorientaatio koulutuksen eri vaiheissa?
  • Miten lääketieteellinen tieto hahmottuu kokonaisuuksiksi opetuksen edetessä?
  • Miten opiskelijan lääketieteellinen ajattelu kehittyy opintojen edetessä?
  • Miten opiskelija näkee oman roolinsa ja tehtävänsä potilas-lääkärisuhteessa koulutuksen eri vaiheissa?
  • Millaisia ominaisuuksia opiskelijat pitävät hyvän lääkärin ominaisuuksina koulutuksen eri vaiheissa?
  • Millä tavalla oppimisen seurannasta saatavaa palautetta voidaan käyttää opetuksen jatkuvan laadunarvioinnin työkaluna lääketieteen koulutuksessa?

TUTKE on keskeinen toimija tutkimushankkeessa ja se tehdään yhteistyössä TY:n kasvatustieteellisen tiedekunnan sekä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja koulutus- ja kehittämisyksikön kanssa.

Tutkimushankkeen kotisivut

 

Lääketieteen asiantuntijaksi oppiminen: Käsitteellisen ymmärryksen ja itsesäätelyn taitojen kehittyminen (LeMed)

Suomen Akatemian rahoittaman LeMed-tutkimusprojektin (128892, 2009-2012) tavoitteena on tutkia lääketieteen asiantuntijuuteen oppimista koulutuksen aikana käsitteellisen muutoksen ja itsesäätelyn taitojen oppimisen näkökulmasta. Lääketieteen asiantuntijaksi kasvaminen asettaa opiskelijoille monenlaisia haasteita. Eräänä keskeisenä haasteena on biomedikaalisen tiedon ja kliinisen tiedon tarkoituksenmukainen omaksuminen ja integrointi sekä käytännön lääkärintaitojen oppiminen. Tutkimukseen osallistuu opiskelijoita Turun ja Oulun yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista. Tutkimusta tehdään neljällä eri tasolla:

  1. Pitkittäistaso: Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä seurataan pitkittäistutkimuksella. Kyselylomakkein selvitetään opiskelijoiden yleisten opiskeluorientaatioiden kehittymistä, sekä heidän arvioitaan lääketieteellisen ymmärryksensä kehittymisestä. Tämä osa tutkimusta tehdään osittain yhteistyössä LeMex-projektin kanssa.
  2. Kurssitaso: Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden oppimista tutkitaan hengitys- ja verenkiertoelimistöä käsittelevällä kurssilla käsitteellisen muutoksen näkökulmasta. Lisäksi selvitetään opiskelijoiden oppimisen säätelyä.
  3. Tapaustutkimuksen taso: Lääketieteen opiskelijoiden tekstin ymmärtämisen prosesseja tutkitaan silmänliikelaboratoriossa.
  4. Interventiotaso: Lääketieteen opettajia koulutetaan käsitteellisen muutoksen ja opiskelijoiden metakognitiivisten taitojen tukemisen näkökulmasta interventiotutkimuksen. Lisäksi kehitetään uutta pienryhmätyöskentelyn muotoa.

Tutkimusprojektin tavoitteena on lisätä lääketieteen asiantuntijuuteen oppimiseen liittyvää teoreettista ymmärrystä sekä tuottaa analyysivälineitä ja konkreettista oppimateriaalia lääketieteen oppimisen ja opettamisen kehittämiseksi. Tutkimuksen avulla saadaan myös käytännöllistä tietoa tehokkaiden oppimisympäristöjen suunnitteluun.

Tutkimushankkeen kotisivut

 

Sosio-emotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä

Tutkimushanke on monitieteellinen yhteistyöhanke, jossa on edustettuina kasvatustieteellinen, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen näkökulma lasten ja nuorten terveyteen ja kehitykseen sekä kouluyhteisön hyvinvointiin. Tutkimushankkeessa tehdään kiinteästi yhteistyötä Liedon kunnan sivistystoimen kanssa tavoitteena tutkia hyvinvoinnin ja kouluyhteisön tilaa sen autenttisessa toimintaympäristössä - koulussa ja sen yhteistyöverkostoissa (kodit, sosiaali- ja terveystoimi). Tutkimus kohdistuu tässä toimintaympäristössä toteutettavaan kouluyhteisön kehittämistoimintaan, jossa tavoitteena on yläkoulun oppilaiden hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen, myönteisen koulu- ja työskentelyilmapiirin vaaliminen sekä opettajien kouluttaminen ja tukeminen kasvatustehtävässään ja sen uusissa haasteissa. TUTKEn keskeinen toimintakenttä suuntautuu lasten ja nuorten terveydentilan ja kouluhyvinvoinnin kehityksen seurantaan  yläkouluaikaan sijoittuvassa herkässä siirtymä- ja kehitysvaiheessa yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Samalla on mahdollisuus tunnistaa ja rakentaa keinoja moniammatilliseen yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja tiedonvälitykseen nuorten kasvun tukemiseksi. Kiinteässä vuorovaikutteisessa prosessissa tiedeyhteisön, opettajan- ja lääketieteellisen koulutuksen ja kunnan koulutoimessa tapahtuvan kehittämistoiminnan välillä rakentuu palautesykli joka palvelee paitsi koulun kehittämistoiminnan, myös yliopistollisen koulutuksen kehittämistä vastaamaan paremmin, ja tieteelliseen näyttöön perustuen, yhteiskunnan niille asettamiin vaatimuksiin.

Tutkimushankkeen kotisivut

 

Opiskelijoiden mielikuvat lääkärin professiosta ammatillisen kasvun ohjaajina lääketieteen perusopetuksessa

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten opiskelijoiden käsitykset ja kokemukset lääkäriprofessiosta vaikuttavat ammatillisen kasvun etenemiseen opiskelun aikana ja toisaalta tutkia kuinka portfoliotyöskentelyn ja opettajatuutoroinnin keinoin voidaan tähän kehitykseen vaikuttaa. Opiskelijoiden käsitysten ja mielikuvien esiin tuomisella pyritään vaikuttamaan positiivisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelumotivaatioon purkamalla mahdollisia ristiriitoja normatiivisen lääkäri-ihanteen ja opintojen myötä rakentuvan lääkärimallin välillä. Käsitysten esiin nostamisella ja käsitysten muodostamisprosessia ymmärtämällä voidaan kehittää lääketieteen koulutuksen sisältöjä tukemaan monipuolisemmin opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehittymistä ja antamaan paremmin kuvaa lääkärin monista mahdollisista identiteettimalleista. Tutkimuksessa perehdytään myös opetushenkilökunnan sekä opettajatuutorien näkemyksiin siitä, miten ohjaaja voisi tukea opiskelijoita paremmin ammatti-identiteetin muodostamisessa.

 

Portfolio ammatillisen kasvun välineenä lääketieteen koulutuksessa

Tiedekunnassa otettiin käyttöön kaikilla uusilla opiskelijoilla sähköinen portfolio vuonna 2008. Tällä tutkimuksella on tavoitteena saada näyttöä siitä, miten lääketieteen opiskelijan portfoliotyöskentely vaikuttaa hänen kumulatiiviseen oppimiseensa, ammatilliseen kasvuunsa, hänen käsityksiinsä itsestään oppijana ja mielikuviinsa lääkärin työstä opiskelun aikana. Lääketieteen opiskelijoille toteutetaan kysely ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Seurantatutkimuksilla selvitetään portfoliotyöskentelyn hyödyt opiskelun eri vaiheissa ja työelämään siirryttäessä.

 

Lääketieteen perusopetus muuntokoulutusopiskelijoiden kokemana (MopiKo)

Aikaisemmin opitun hyväksyminen on uusi keskeinen kohde myös lääketieteen perusopetukseen kehittämisessä. Opiskelijoiden omia näkemyksiä heidän sopeutumisesta ja etenemisestä koulutusprosessissa, erityisesti opetuksen ja oppimisen päämääristä ja lääkäriyyden kehittymisestä opiskelujen aikana on vielä vähemmän selvitetty. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää muuntokoulutusopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia peruskoulutuksen tavoitteista, opetuksesta ja opiskelijoiden oppimisprosessista omalla koulutusurallaan. Tuloksia tullaan soveltamaan lääketieteen peruskoulutuksen kehitystyöhön, erityisesti lääketieteen opetuksen laadun parantamiseen pyrkimällä kehittämään tiedekunnan ja opettajien mahdollisuuksia muuntokoulutusopiskelijoiden tietotaitoa opetusohjelman toteuttamisessa.

 

Lääketieteen perusopetus opettajien kokemana (OpeKo)

Lääketieteen perusopetukseen kohdistuu nykyisin suuria kehittämispaineita. Kehitystyötä on kohdistettu mm. erilaisten opetus- ja evaluaatiomenetelmien luomiseksi. Opettajien omat näkemyksiä koulutusprosessista, erityisesti opetuksesta ja oppimisesta sekä niiden päämääristä ja lääkäriyyden kehittymisestä opiskelujen aikana on vielä vähemmän selvitetty. Opettajat haluaisivat lisää pedagogisia taitoja, mutta pedagogisen koulutuksen järjestämistä, taitojen omaksumista ja käyttöönottoa on selvitetty varsin vähän. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää lääketieteen opettajien näkemyksiä ja kokemuksia peruskoulutuksen tavoitteista, opetuksesta ja opiskelijoiden oppimisprosessista. Tuloksia tullaan soveltamaan lääketieteen peruskoulutuksen ja soveltaen jatko- ja lisäkoulutuksen kehitystyöhön, erityisesti lääketieteen opetuksen laadun parantamiseen pyrkimällä kehittämään opettajien mahdollisuuksia toteuttaa pedagogista kollegialisuutta jakamalla tietoa sekä tukemalla toistensa opettajuutta ja jaksamista.

 

Selvityshankkeet

Kompetenssiperustainen peruskoulutus

TUTKE selvittää kyselyiden avulla lääketieteellisten kompetenssien  merkitystä opinto-ohjelmien laadintaan ja toteutukseen. Selvitykset sisältävät sekä ydinainesanalyysin että yleisten taitojen esiintyvyyden koulutuksessa. Kyselyt suunnataan opiskelijoille, opettajille ja äskettäin valmistuneille lääkäreille.

Lääketieteen peruskoulutuksen opettajatuutorointi

TUTKE selvittää kyselyiden avulla kattavan opettajatuutoroinnin merkitystä lääketieteen peruskoulutuksessa. Erityisinä kohteina ovat tuutoreiden tarjoama tuki opiskelussa ja ammatillisessa kasvussa sekä tuutoreiden tarjoama palaute sekä opiskelijoille että opettajille.

 

14.01.2011 13:49 Antti Tarponen