Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian tutkimusprojektit
Professori Raimo K R Salokangas
TYKS, Psykiatrian klinikka
20520 Turku
puh 02-3131 740
fax 02-3132 730
Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
DISCHARGED SCHIZOPHRENIA PATIENTS (DSP PROJECT)
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The DSP project aims to study how decrease of beds in mental hospitals in Finland effected on liv-ing and treatment situation of schizophrenia patients. The study sample consists of four samples of patients with schizophrenia discharged from mental hospitals in 1982, 1986, 1990 and 1994. Pa-tients discharged in 19986, 1990 and 1994 were interviewed three years after discharge and docu-mentary follow-up data was collected three years before and after discharge. In all, nearly 5000 patients were studied and major results have been published in two extensive Finnish reports and in several English articles. Analyses are completed but there are still questions possible to be studied by the extensive data base.
Other reasearchers: Dr. Eija Stengård, Department of Psychology, University of Tampere, Dr. Teija Honkonen, Department of Psychology, Finnish Institute of Occupational Health, Anna-Maija Koivisto, Tampere School of Public Health, University of Tampere
PATIENTS WITH SCHIZOPHRENIA AND AFFECTIVE DISORDERS (SAP PROJECT)
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The SAP project to stydy associations between psychosocial background, psychopathology, neuro-psychologi cald deficiences, neuroimaging and neurophysiological findings in patients with severe psychiatric disorder. The study sample, collected in 1994-1998, consists of 116 consecutive first episode patients attending psychiatric care and suffering from schizophrenia or severe affective dis-order. The SAP project has produced two dissertations and several articles. Analyses of extensive database and testing of specific questions are still possible. Other researchers:
Professor Jarmo Hietala, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Tuula Ilonen, Department of Psychiatry, University of Turku
Professor Hasse Karlsson, Department of Psychiatry, University of Helsinki
Docent Tero Taiminen, Department of Psychiatry, University of Turku
Docent Satu Jääskeläinen, Department of Physiology, University of Turku
And many other temporary researchers.
DETECTION OF EARLY PSYCHOSIS (DEEP PROJECT)
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The DEEP project aims to describe psychopathology and deficiences in neuropsychological, neu-roimaging and neurophysiological examination of subjects vulnerable to psychosis. The study is fo-cused on first-degree relatives of schizophrenia patients, patients attending psychiatric outpatient care, psychotic patients and healthy controls. The sample consists of 157 subjects who were exam-ined at baseline. The DEEP project has produced several articles and one thesis. The data base of-fers further analyses and reporting.
Other researchers:
Professor Jarmo Hietala, Department of Psychiatry, University of Turku
Professor Thomas McGlashan, Department of Psychiatry, Yale University
Professor Tyrone Cannon, UCLA
Professor Erkka Syvälahti, Department of Pharmacology, University of Turku
Dr. Tuula Ilonen, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Markus Heinimaa, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Tanja Svirskis, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Jyrki Heikkilä, Department of Psychiatry, University of Turku
BA Jukka Huttunen, Department of Psychiatry, University of Turku
Nurse, Terja Ristkari, Department of Psychiatry, University of Turku
And other temporary researchers
EUROPEAN PREDICTION OF PSYCHOSIS STUDY (EPOS PROJECT)
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The EPOS project is a multicenter study carried out in four European countries (Cologne and Berlin in Germany, Amsterdam in the Netherlands, Birmingham and Manchester in UK and Turku in Fin-land). Its aims to collect 250 patients vulnerable to psychosis, 50 patients in each country, and fol-low them for 18 months for detecting conversion rate to psychosis and studying factors predicting conversion. All patients have been recruited and baseline examinations and follow-ups have been carried out. First basic reports are published and further publications are under preparation. The extensive data base offers excellent possibilities for testing many hypotheses related to prodromal patients and their outcome.
Professor Jarmo Hietala, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Tuula Ilonen, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Markus Heinimaa, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Tanja Svirskis, Department of Psychiatry, University of Turku
BA Jukka Huttunen, Department of Psychiatry, University of Turku
Nurse, Terja Ristkari, Department of Psychiatry, University of Turku
Nurse Leena Vaskelainen, Department of Psychiatry, University of Turku
MSc Tiina From, Department of Psychiatry, University of Turku
And other temporary researchers
EARLY STUDY PROJECT
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The aim of the Early study project is to develop early detection of patients vulnerable to psychosis and intervention for preventing occurrence of psychotic disorders. The focus of the study is in dura-tion of severe psychic symptoms and in pathways the patients have proceeded before treatment con-tact. The Early study project is carried out in connection with the developmental Early project in which local professionals are educated for detecting early signs and symptoms of psychosis and for early interventions in order to prevent occurrence of psychosis. The study samples, new patients attending primary and psychiatric care in Varsinais-Suomi and Satakunta health care district have been studied and followed. The firs report is under preparation. The extensive data base offers pos-sibilities for testing many hypotheses related to early symptomatology and outcome.
Other researchers: Dr. Sinikka Luutonen, Department of Psychiatry, University of Turku
Nurse Mervi Nieminen, Department of Psychiatry, University of Turku
RAISIO DEPRESSION STUDY (RADEP STUDY)
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The aim of the RADEP study is study prevalence of depressive symptoms and clinical depression in primary and psychiatric outpatient care, to find out the rate of recovery of depression in 6 months’ follow-up and to study factors associating on recovery. Also, life time and 6 months’ prevalence of psychotic and manic symptoms are studied. Nearly 1500 patients attending primary and psychiatric care in Raision, Lieto and Loimaa primary care districts in spring 2003 and 2004 have been examined and recorded into database. Several analyses have been carried out and articles published. Still, the data base offers possibilities for further analyses.
Other researchers: Dr. Sinikka Luutonen, Department of Psychiatry, University of Turku
Professor Hasse Karlsson, Department of Psychiatry, University of Helsinki
BA Jukka Huttunen, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Mika Kallio, Department of Psychiatry, University of Turku
Nurse Mervi Nieminen, Department of Psychiatry, University of Turku
DEPRESSION IN THE COMMUNITY (DECO STUDY)
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The DECO study is a continuation and reanalysing of the ODIN study carried out in four European countries. The sample of Finnish part of the ODIN study consists of nearly 2000 community subjects who lived in Turku or its neighbourhood and fulfilled a questionnaire. Inquiry was repeated 6 moths after the first inquiry. The ODIN study has produced several articles. The extension of the ODIN study, the DECO study is ready for further analyses.
Other researchers: Dr. Sinikka Luutonen, Department of Psychiatry, University of Turku
Dr. Britta Sholman, STAKES (National Research and Development Centre for Welfare and Health)
Professor Ville Lehtinen, STAKES (National Research and Development Centre for Welfare and Health)
FACTORS AFFECTING ON INCIDENCE AND USE OF SERVICES IN SCHIZOPHRENIA
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The aim of the study is to study changes in hospital incidence of schizophrenia and other major psychiatric disorders in relation to changes in the total use of mental hospital beds, time lag between firs-ever stay and the stay with the final diagnosis, changes in partnership of psychiatric patients in relation to the changes in the general population. The study sample consists of an extensive register data from National Hospital Discharge Register, Population Register and National Mortality Register. The time period to be studied is 22 years (from 1980 to 2003). First reports have been published and the data base is ready for further analyses.
Other researchers: Professor Matti Joukamaa, Department of Public Health, University of Tampere
Research Professor Kristian Wahlbeck, STAKES (National Research and Development Centre for Welfare and Health)
Dr. Sami Pirkola, Mental Health Group, Health and Social Services Division, STAKES (National Research and Development Centre for Welfare and Health)
EARLY TREATMENT OF PATIENTS AT RISK OF PSYCHOSIS
PI: Professor Raimo K R Salokangas, Raimo.K.R.Salokangas@tyks.fi
The aim of the study is to analyses treatment of psychiatric patients at risk of psychosis in community mental health services. A sample of risk patients and control patients have been studies and followed for twelve months. The data base is ready for analyses and the first report is under preparation.
Other researchers: Dr. Sinikka Luutonen, Department of Psychiatry, University of Turku
Psycholog Maria Tikka, Department of Psychiatry, University of Helsinki
Johtaja: LT Sinikka Luutonen
Psykiatrian klinikka
PL 52, 20521 Turku
Puh 02-3132729
fax 02-3132730
sinikka.luutonen@tyks.fi
PsL Päivi Lehtinen
Psykiatrian klinikka
PL 52, 20521 Turku
Puh 02-3131725
fax 02-3132730
paivi.kaarina.lehtinen@tyks.fi
PSYKOSOMAATTISEN LYHYTTERAPIARYHMÄN, HENGITYSKOULUN, VAIKUTTAVUUSTUTKIMUS
Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on arvioida psykofyysisesti orientoituneen lyhytterapiaryhmän vaikuttavuutta somaattisista ahdistuneisuusoireista kärsivien potilaiden hoidossa.
Sisältö: Psyykkiseen ahdistuneisuuteen voi liittyä ylihengitys (hyperventilaatio), joka aiheuttaa erilaisia ruumiillisia oireita, mm. sydämentykytystä, hengenahdistusta ja huimausta. Useinkaan tällaisilla potilailla ei ole kosketusta oireiden psyykkiseen taustaan, ja psykiatristen hoitojen hyväksyminen ei ole helppoa. TYKS:n psykiatrian klinikalla on yli 10 vuoden ajan käytetty näiden potilaiden hoidossa psykofyysisesti orientoitunutta lyhytterapiaryhmää, hengityskoulua, josta on hyvät kliiniset kokemukset. Tutkimuksessa oli mukana 64 hengityskoulun käynyttä potilasta, jotka tutkittiin psykiatrisesti (haastattelu, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, aleksitymiaa ja hyperventilaatio-oireita mittaavat kyselylomakkeet) ennen terapiaa, heti terapian jälkeen ja 6kk terapian jälkeen. Samoina ajankohtina potilaiden hengitystä tutkittiin kapnografialla.
Tutkimuksen vaihe: Tutkimus on raportointivaiheessa.
Johtaja: LT Sinikka Luutonen
Psykiatrian klinikka
PL 52, 20521 Turku
Puh 02-3132729
fax 02-3132730
sinikka.luutonen@tyks.fi
Ylilääkäri Hannu Holm
Satakunnan keskussairaala
Psykiatrian klinikka
28500 Pori
Puh 02-262771
Fax 02-6277779
hannu.holm@satshp.fi
MIELIALAN VAIKUTUS SYDÄNINFARKTISTA KUNTOUTUMISEEN
Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa masennuksen vaikutusta sydäninfarktista kuntoutumiseen.
Sisältö: V.1998 puolen vuoden ajan pyydettiin kaikkia < 75-vuotiaita sydäninfarktipotilaita TYKS:ssä ja Satakunnan keskussairaalassa osallistumaan tutkimukseen, jossa mielialakyselyn (BDI) avulla selvitettiin sydäninfarktipotilaiden masennusta sairaalassa ollessa sekä 6 kk, 18 kk ja 4 vuotta sydäninfarktin jälkeen. Tutkimukseen osallistui 85 potilasta. Seurantavaiheessa kartoitettiin myös potilaiden lääkitys, terveydenhoitopalvelujen käyttö ja koettu terveydentila. Tutkimuksessa on myös huomioitu sydäninfarktin vaikeusaste ja mahdolliset muut krooniset sairaudet. Tutkimus on yhteistyöprojekti TYKS:n ja Satakunnan keskussairaalan psykiatrian klinikkojen ja sisätautiklinikkojen kesken.
Tutkimuksen vaihe: Tutkimus on raportointivaiheessa.
Johtaja: LT Sinikka Luutonen
Psykiatrian klinikka
PL 52, 20521 Turku
Puh 02-3132729
Fax 02-3132730
sinikka.luutonen@tyks.fi
SAIRAANHOITAJAN TOTEUTTAMAN IPC-INTERVENTION VAIKUTUS SYDÄNINFARKTIPOTILAIDEN MASENNUSOIREISIIN
Tavoite: Tutkimuksen tavoite on selvittää, voidaanko sairaanhoitajan toteuttaman interpersonal counselling –intervention avulla vaikuttaa sydäninfarktipotilaiden masennusoireisiin.
Sisältö: Masennus on sydäninfarktipotilailla yleistä ja se muodostaa myös itsenäisen riskitekijän sydäninfarktikuolleisuudelle. Sydäninfarktipotilaiden kohdalla tarvitaan matalan kynnyksen psykiatrisia interventioita, jotka mieluiten toteutettaisiin sisätautiklinikan tiloissa. Interpersonal counselling (IPC) on kevyempi muoto interpersoonallisesta terapiasta, joka on osoitettu hyödylliseksi masennuksen hoidossa. Tutkimuksessa on tarkoitus kerätä 100 masennusoireista sydäninfarktipotilasta, jotka randomisoidaan interventioryhmään ja kontrolliryhmään. Masennusoireita mitatataan BDI-kyselylomakkeella. Tutkimukseen kuuluu 6 kk ja 18 kk seuranta. Tutkimuksessa kerätään myös kvalitatiivista tietoa potilaiden infarktikokemuksesta ja siitä, miten he ovat intervention kokeneet. Tutkimus on yhteistyöprojekti Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen sekä TYKS:n psykiatrian klinikan ja sisätautiklinikan välillä.
Tutkimuksen vaihe: Aineistonkeruu on alkanut syksyllä -04.
Matti Keinänen
LKT, psykiatrian erikoislääkäri
Psykiatrian (TY) ja kliinisen psykologian (JY) dosentti
Psykoterapiakouluttaja VET
YTHS
Kirkkotie 13
20540 Turku
puh 02-2747250
matti.keinanen@pp.fimnet.fi
PSYKOSEMIOOSI AVAIMENA TUNNESÄÄTELYN KEHITYKSEEN YKSILÖPSYKOTERAPIASSA
Tausta ja tavoitteet: Semioottisella eli symbolisella prosessilla tarkoitetaan sitä, että ihminen käyttää jotakin edustavaa merkkiä eli symbolia kyseisen tapahtuman kuvaamiseen. Symboli edustaa jotakin muuta kuin itseään (poissaolevaa) ja samalla on oma itsensä (läsnäoleva). Poissaoleva tulee mielenmaailmassa läsnäolevaksi symbolin kautta, se vetää mielenmaailmaan sellaista, johon on liittynyt välitön kokemus mutta ei enää sillä hetkellä liity. Symbolinen prosessi on mielensisäinen tapahtuma, jonka avulla mieli irtaantuu välittömän kokemuksen kahleista: ihminen kykenee erottamaan välittömän kokemuksen omaksi kokemuksekseen toisin kuin varhaisessa kokemusmaailmassa, missä lapsi itse on sama kuin välitön kokemus. Symbolisaation kehittyessä muodostuu siten mieleen oma sisäinen maailma, jossa on kokemus ajallisesta ja paikallisesta ulottuvuudesta. Ihminen pystyy käsittelemään poissaolevaa, välittömän kokemuksen tuolla puolen olevaa ja lopulta myös sellaista, jolla ei ole kokemuksellista vastinetta, kuten erilaiset fyysiset ja psyykkiset funktiot.
Tutkimusprojektin päämääränä on laatia kirja symbolisaatio-reflektiokyvyn kehityksestä epävakaan persoonallisuushäiriön psykoanalyyttisessä psykoterapiassa. Laadittavan kirjan tavoitteena on kuvata onnistuvassa yksilöpsykoterapiassa psykosemioottisen (esittäviä merkkejä käyttävän) prosessin kehitys/merkitys siltana ruumiin ja mielen välillä; psykosemioosista tulee osa toimivaa persoonallisuuden rakennetta. Psykosemioottinen prosessi tarjoaa siten mahdollisuuden kuvata ja ymmärtää tapahtumia, jotka asteittain kehittyen muodostavat jatkumon ruumiista mieleen. Näin voidaan ymmärtää sitä, miten mieli emergoituu ruumiista psyykkisen sitomisen avulla ihmisten välisessä tunnepohjaisessa vuorovaikutuksessa.
Miten psykosemioottinen prosessi kehittyy inhimillisessä tunnevuorovaikutuksessa? Lähestyn tätä ydinkysymystä epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien korkeakouluopiskelijoiden itsesäätelykyvyn ja merkitysten muodostamiskyvyn kehityksen näkökulmasta käyttäen tutkimustyössä kvalitatiivista psykoanalyyttista tapaustutkimusmetodiikkaa. Itsesäätelykyky ja merkitysten muodostamiskyky koostuvat psyykkisen sitomisen (symbolisaation) kyvystä, joka perustuu symbolifunktioon eli esittävien merkkien käyttöön mielessä. Psykoanalyyttisella tapaustutkimusmetodiikalla osoitan psykoterapiavuorovaikutuksessa muotoutuvan neliportaisen symbolisaation keskeisen merkityksen opiskelijan itsesäätelykyvyn, henkilökohtaisten merkitysten muodostamiskyvyn sekä psyykkisen toimintakyvyn kehitykseen. Näin saavutettujen hermeneuttisten tutkimustulosten yleistettävyys toteutuu siten, että edetään useiden yksilöiden vastaavien tutkimuslöydösten kautta kohti yhtenäistä näkökulmaa. Saavutettua psykoanalyyttista tutkimustietoa voidaan jatkossa käyttää esiymmärryksen välineenä lähdettäessä tutkimaan ja hoitamaan uutta potilasta terapeutin toimiessa opiskelijan itsesäätelykyvyn kehityksen assistenttina. Tutkimustietoa voidaan edelleen soveltaa ei -suoriin kliinisiin prosesseihin, kuten lääkäreiden työnohjaukseen ja koulutettavien psykoterapian opetukseen.
LT Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu
Nuorisopsykiatria
Nuorisopsykiatrian yksikkö, Satakunnan Sairaanhoitopiiri
Antink 15 A 28100 Pori
puh 02/6274760
e-mail: kirsi-maria.haapasalo-pesu@satshp.fi
PSYKOFARMAKOIDEN KÄYTTÖ NUORILLA SUOMESSA 2010
Tutkimussuunnitelma
Tutkimuksen taustaa:
Psykofarmakoitten käyttöä nuorilla on tutkittu vähän niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kolme olemassa olevaa tutkimusta psykofarmakoiden käytöstä nuorisopsykiatrisilla osastoilla Suomessa antoi viitettä nuorten psykofarmakoiden käytön lisääntymiseen osasto-olosuhteissa 1990-luvulla. Nuorisopsykiatrisessa avohoidossa tehdyt tutkimukset osoittavat psyykelääkkeiden käytön yleisyydessä olevan eroja eri puolilla maata, lääkkeiden kasvoi myös avohoidossa 1990-luvulla.
1990-luvulla tuli markkinoille useita uusia antipsykootteja ja antidepressantteja. Markkinoille tulleet valmisteet oli tutkittu aikuispotilailla tehokkaiksi ja turvallisiksi. Ns SSRI-lääkkeiden käytöstä nuorten depressioiden ja OCD:n hoidossa julkaistiin placebo-kontrolloituja tutkimuksia; tutkimukset osoittivat kyseisten valmisteiden olevan nuorilla tehokkaita ja turvallisia. Vuonna 2004 annettiin ohjeistuksia SSRI-lääkkeiden käytöstä nuorilla ja lopulta päädyttiin siihen, että fluoksetiinia suositellaan ensilinjan lääkkeenä alaikäisten masennuksen hoitoon. Perusteena oli se, että kyseisillä valmisteilla oli tehty tutkimuksia, joita ei oltu julkaistu ja näiden perusteella oli näyttöä siitä, että kyseiset valmisteet saattavat lisätä nuorilla itsemurha-ajatuksia ja vihamielisyyttä, itsemurhien määrä ei näyttänyt kuitenkaan nousseen.
Atyyppisten antipsykoottien tultua markkinoille niitä alettiin yleisesti käyttää alaikäisillä, vaikka tutkimukset oli tehty aikuisilla. Kliinisessä käytössä huomattiin, että nuorilla sivuvaikutukset ovat yleisempiä kuin aikuisilla ja vaste taas huonompi. Tästä on nykyisin olemassa myös tutkimusnäyttöä.
Suomessa keskustelu nuorten ADHD:n lääkehoidon asemasta on kiihtynyt ja varovaisuutta stimulanttien käytössä on kritisoitu.
Kysymyksen asettelu:
Kuinka yleistä psykofarmakoiden käyttö (antipsykootit, antidepressantit, anksiolyytit, sedatiivit, stimulantit erikseen) on ollut Suomessa 13-22-vuotiailla vuonna 2010? Mitkä ovat olleet käytetyt valmisteet? Saatuja tuloksia verrataan olemassa oleviin muista maista julkaistuihin tuloksiin ja tietoihin eri häiriöryhmien yleisyydestä nuorilla. Onko lääkevalinnat olleet olemassa olevien suositusten mukaisia?
Aineisto:
Tutkimusaineisto kootaan tilastokeskuksen ja Kelan rekistereistä ja ne kattavat koko Suomen.
Menetelmät:
Saadusta aineistosta tarkastellaan erikseen ikäryhmät 12-14 v, 15-17 v ja 18-22 v. Kunkin ikäryhmän osalta selvitetään antipsykoottien, antidepressanttien, anksiolyyttien, sedatiivien ja stimulanttien käytön yleisyys, ja erikseen selvitetään kunkin lääkeaineryhmän sisällä eri valmisteiden käytön yleisyys ja muutokset siinä tutkimusajanjakson aikana. Saatuja tuloksia analysoidaan suhteessa olemassa oleviin suosituksiin lääkehoidosta ja epidemiologiseen tietoon nuorten häiriöistä.
Tutkimuksen aikataulu:
Tutkimus valmistuu vuoden 2011 aikana. Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisessä lääketieteellisessä lehdessä.
Project coordinator:
Jarmo Hietala, MD, professor of psychiatry,
Department of psychiatry, University of turku,
Kunnallissairaalantie 20,building 9,
20700-turku, FINLAND
tel +358-2-269 2520,
fax +358-2-269 2528,
jahi@utu.fi
NEUROBIOLOGY OF PSYCHOSIS
The main clinical research focus is on the biology of psychosis. This research on the etiology and treatment of schizophrenia has long traditions in Turku and there are excellent possibilities to pursue this further in Turku with a ‘critical brain mass’ for this kind of research. The project has extensive and active connections with other researchers in the field in Finland and abroad (e.g. UCLA, USA; Karolinska Instutute, Stockholm, Sweden). Research focus will be on the early stages of schizophrenia, the prodrome, psychosis vulnerability in general and also on normal brain development. These studies will combine biological research (genetics, brain imaging) as well as neuropsychology and structured clinical research. In particular, the NIMH schizophrenia twin-PET-study is starting to reveal interesting results on the biology of psychosis vulnerability.
The research will also cover other types of psychosis (psychotic affective disorders) as we consider psychotic disorders highly interrelated phenomena sharing many clinical features and most likely biological factors. This line of research has lead us to study the biological factors of non-psychotic affective disorders. In the vulnerability studies the endophenotype-approach will be used, searching for clinical (including personality traits) and neurochemical correlates of genetic variation that may appear across DSM-IV or ICD-10 diagnostic classifications. The project utilizes modern brain imaging methodology as one of the key research methods. In particular, we have long experience on using positron emission tomography. We develop actively new functional imaging methods for exploration of specific neurotransmitter pathways in the living human brain together with researchers in the PET Centre. There is good external funding from the Academy of Finland, NIMH, EVO, drug industry and private foundations. The project is actively involved in graduate school programs, in particular National Graduate School of Clinical Investigation (CLIGS).
Other senior researchers: Prof. Erkka Syvälahti, Associate Professor Aki Laakso and Jani Penttilä, MD, PhD. In addition, there is close collaboration with the group of Prof. Raimo Salokangas (Psychiatry/TU) including many common projects and training programs.
Ph.D. thesis projects: Harry Vilkman, MD, Antipsychotic drug action; Jussi Hirvonen, MD, Biology of schizophrenia (twin study); Jukka Huttunen, BM, Liability to psychosis; Mika Hirvonen M.Sc., Genetic regulation of dopamine activity in vivo; Ville Lumme, MD, Neurobiology of memory; Mikko Nyman; MD, Biology of major depression (substance P); Kaisa Sederholm, M.Sc, Modeling in positron emission tomography.
Selected Publications of the project:
1) Hietala J et al. Striatal dopamine D2 receptor characteristics in neuroleptic-naive schizophrenic patients studied with positron emission tomography. Arch. Gen. Psychiatry 51: 116-123, 1994.
2) Hietala J et al. Presynaptic dopamine function in striatum of neuroleptic-naive schizophrenic patients. Lancet 346: 1130-1131, 1995.
3) Farde L, Suhara T et al. A PET study of [11C]FLB 457 binding to extrastriatal D2 dopamine receptors in healthy subjects and antipsychotic drug-treated subjects. Psychopharmacology 133: 396-404, 1997.
4) Laakso A et al.Striatal dopamine transporter binding in neuroleptic-naïve patients with schizophrenia studied with positron emission tomography. Am J Psychiatry 157: 269-271, 2000.
6) Salokangas, RKR et al High levels of dopamine activity in the basal ganglia of cigarette smokers. Am J Psychiatry, 157: 632-634, 2000.
7) Bergstrom M, RJ Hargreaves et al Human Positron Emission Tomography (PET) Studies of Brain NK1 Receptor Occupancy by Aprepitant. Biol. Psychiatry, 55(10):1007-12, 2004.
8) Hirvonen J, van Erp TGM et al. Increased Caudate Dopamine D2 Receptor Availability as a Genetic Marker for Schizophrenia. Arch Gen Psychiatry, 62(4):371-8, 2005.
Marko Sorvaniemi
L T , apulaisopettaja
Psykiatrian klinikka, TV.
VI, Satshp
Puh 02-6327777
marko.sorvaniemi@satshp.fi
HOT -PROJEKTI
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä ja niistä aiheutuva terveystaloudellinen taakka kasvaa kaiken aikaa. Yksittäisistä sairauksista maailmanlaajuisesti masennustila aiheuttaa eniten terveystaloudellista haittaa ennenaikaisen kuoleman ja työkyvyttömyyden takia. Perustutkimuksen ohella onkin tärkeätä tutkia mielenterveyshäiriöiden todellista käytännön ennustetta. Useat psykiatriset sairaudet ovat sekä alitodettuja että alihoidettuja.
Turun yliopiston psykiatrian klinikka on tiiviissä koulutus- ja tutkimusyhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä tutkimus on kohdentunut mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyteen, tunnistamisen ja hoidon toteutumiseen, hoitomyöntyvyyteen sekä ennusteeseen ( erityisesti työkyvyn säilyminen) psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Erityisen huomion kohteena ovat mielialahäiriöt (toistuva masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö). Näistä aiheista on julkaistu ja on tekeillä väitöskirjoja sekä erillisjulkaisuja. Tutkimustyössä ovat mukana lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria sekä aikuispsykiatria.
LL, psykiatrian erikoislääkäri Jari Lehtonen
DI Kalle Horjamo, Attendo MedOne
Professori Jyrki Korkeila, TY (psykiatria)
Professori Harri Sintonen THL (terveystaloustiede)
Professori Ismo Räihä TY (yleislääketiede)
TtM Minna Nevalainen
ARVOON PERUSTUVA PSYKIATRIAN AVOHOITOPALVELUJEN KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN ALUEELLA
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Satakunnan alueella toteutettavan psykiatrisen avohoidon vaikuttavuutta, kehittää tulosten nykyistä parempaa seurantaa ja arvioida tehokkaan potilasseulonnan toteutettavuutta ja keinoja, psykiatrian ja perusterveydenhuollon mielenterveyspotilaiden hoidon toteutumista sekä tehdä terveystaloudellista analyysiä terveysvaikutuksista ja hoidon kustannuksista.
Projektin aikana uuden hoidon aloittavat (ei hoitoa viimeisen kolmen vuoden aikana) täyttävät hoidon alussa, 3 kk, 12 kk, 24 kk ja 5 vuoden kohdalla BDI, AUDIT, 15D kyselyt ja taustalomakkeen sekä vastaavat huumausaineiden käyttöön liittyviin kysymyksiin. Potilaista otetaan satunnaisessa järjestyksessä 450 – 600 lähempään diagnostiseen haastatteluun, stressi- ja suojaavien tekijöitten arvioon.
EPÄVAKAA PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ JA AIVOJEN VALKEAN AINEEN RADAT -MRI-TUTKIMUS
Tutkimusryhmä
Professori Jyrki Korkeila, TY ja Satakunnan sairaanhoitopiiri
Psykiatrian dosentti ja ylilääkäri Tero Taiminen, TYKS
LL Monika Meimer (psykiatria), TYKS
LT, Mia Mäkinen (psykiatria), Turku
PsykKand Linda Tavio
PsykKand Salla Huurinainen
FT, psykologi Tuula Ilonen
Dosentti Riitta Parkkola, Kuvantamiskeskus, TYKS
Neuroradiologi Jussi Laalo, TYKS
Sairaalafyysikko Jani Saunavaara, Kuvantamiskeskus, TYKS
Dosentti Olli Tenovuo, TYKS, neurologia
Tutkimuksen aineisto koostuu 20 epävakaasta persoonallisuushäiriöstä (EVPH) kärsivästä potilaasta, 10 aivovammapotilaasta, 10 psyykkisiä traumoja kokeneista 10 terveestä verrokista (neuropsykologiset tutkimukset tehdään kuitenkin 20 terveelle koehenkilölle). Tutkittaville tehdään 3Teslan MRI-tutkimus sisältäen traktografiatutkimuksen ja lisäksi he osallistuvat neuropsykologisiin tutkimuksiin, joilla kartoitetaan toimintakyvyn puutteiden paikallistumista aivojen toimintoihin.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sitä, liittyykö epävakaaseen persoonallisuushäiriöön MRI-tutkimuksella havaittavia muutoksia valkean aineen integriteetissa ja rakenteissa. Tavoitteena on selvittää, missä määrin havaittavat muutokset liittyvät itse häiriöön ja missä määrin mahdollisesti potilaiden kokemiin psyykkisiin traumakokemuksiin. Aivovammapotilaisiin vertaamalla on tavoitteena selvittää mahdollisten muutosten samankaltaisuutta ulkoisista syistä johtuviin vammoihin nähden silloin kun kliinisessä oireistossa on samankaltaisuutta epävakaassa persoonallisuushäiriössä ja aivovammoissa. Käytettävissä oleva neuropsykologisen ja kuvantamistutkimusten tiedon perusteella kysymyksen asettelu on mielekäs, mutta toistaiseksi vastaavalla asetelmalla ei ole tehty tutkimuksia. Tutkimus antaa uutta tietoa epävakaan persoonallisuushäiriön syntyyn ja oireistoon vaikuttavista tekijöistä.
PSYKOOTTINEN DEPRESSIO Satakunnan sairaanhoitopiirissä
Prosessori Jyrki Korkeila
Dos. Tero Taiminen
LL Hysni Aliu
Aineisto muodostuu vuosina 1996-2000 ensimmäistä kertaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä psykiatrista sairaalahoitoa psykoottisen depression tai skitsoaffektiivista häiriön ja tarkemmin määrittämättömän psykoosin diagnoosin saaneista henkilöistä. Aineiston seuranta-aika on ensimmäisen sairaalahoidon päättymisestä alkaen aina 31.12. 2009 saakka. Seurannassa on tarkoitus selvittää 1) diagnoosin stabiliteettia, 2) saatua sairaalahoitoa, 3) kuolleisuutta ja 4) käytettyjä hoitoja.
LAPSEN KESKUSHERMOSTON KEHITYS JA ÄIDIN RASKAUDEN AIKAINEN TUPAKOINTI
Professori Jyrki Korkeila
Dosentti Liisa Lehtonen
Dosentti Mika Gissler
LK Mikael Ekblad
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää yhteyksiä äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin ja hänen lapsensa 1) aivojen kehityksen välisiä yhteyksiä pienipainoisten vastasyntyneiden aineistossa (MRI-kuvaukset PIPARI-aineistossa), 2) äidin tupakoinnin ja lapsen saaman psykiatrisen sairaalahoidon välisiä yhteyksiä, 3) äidin tupakoinnin ja lapsen psykiatrisen lääkehoidon välisiä yhteyksiä sekä 4) selvittää muutoksia naisten tupakoinnissa pohjoismaissa. Oletuksena on, että äidin raskaudenaikainen tupakointi on häirinnyt sikiön aivojen kehitystä tavalla, joka lisää myöhäisessä nuoruusiässä ja varhaisessa aikuisuudessa sellaisia häiriöitä, joiden vuoksi seurauksena on keskushermoston kehityksen häiriintymistä ja lapsen psykiatrista sairastavuutta.
ELÄMÄNTAPAHTUMAT, STRESSI JA SOSIAALINEN TUKI – TUTKIMUS PSYKOSOSIAALISEN STRESSIN VAIKUTUKSISTA ELIMISTÖÖN JA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN
Vastuuhenkilöt:
professori Markku Koskenvuo (Helsingin yliopisto, kansanterveystiede)
professoriJyrki Korkeila (Turun yliopisto, psykiatrian klinikka)
LL Silja Runsten
Tiivistelmä
Pitkäkestoinen psykososiaalisen stressi lisää sairastumisriskiä aikaansaamalla muutoksia terveyskäyttäytymisessä sekä psykoneuroimmunologisten ja endokrinologisten tekijöiden aktivaatiossa. Suunniteltu tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tehdä aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna isommalla väestöotosaineistolla tutkimusta psykoneuroimmunologisista yhteyksistä siten, että muiden sekoittavien ja muovaavien tekijöiden osuutta voidaan kontrolloida. Hanke perustuu Terve Suomi/HeSSup –tutkimukseen (�?Sosiaalisen tuen terveysvaikutukset – 15 vuoden seurantatutkimus suomalaisessa väestössä�?). Kyselyyn vastasi alun perin lähes 26 000 työikäistä suomalaista, ja yli 80 % vastasi myös vuonna 2004 valmistuneen ensimmäisen seurantavaiheen kyselyyn.
Suunnitellussa osaprojektissa (otoskoko 250) tehdään laaja haastattelututkimus ja immunologisten parametrien kartoitus. Kuukauden tapahtuma- ja mielialaseurannan jälkeen mittaukset uusitaan. Tutkimuksella pyritään täsmentämään kuvaa yhteyksistä somaattisten sairauksien, depression ja psykososiaalisen stressin välillä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan etsiä keinoja ennaltaehkäistä sairauksia, joiden taustalla on akuutti tai pitkäkestoinen psykososiaalinen stressi.
PHYSICAL ILLNESSES, DEVELOPMENTAL RISK FACTORS AND PSYCHIATRIC DIAGNOSES AMONG SUBJECTS AT RISK OF PSYCHOSIS
This paper seeks to investigate physical ill health, defined as self-reported physical symptoms and self-reported physician-diagnosed illnesses, and its associations with childhood adversities, psychiatric symptoms and diagnoses, quality of life, type of at-risk mental state and onset of psychosis during 48 months of follow-up. The study is based on the multicenter European Prediction of Psychosis Study (n=245). This study seeks to investigate 1) somatic ill health and its psychiatric and developmental correlates, 2) somatic ill health according to the current risk of psychosis definitions and various covariates, and 3) somatic ill health among subjects who made a transition to psychosis.
KIELTEISET LAPSUUDEN KOKEMUKSET JA ASTMAN ILMAANTUMINEN
Tutkimus perustuu kotimaiseen väestötutkimukseen (Health and Social Support in Finland) (n=26.000). Kyselytutkimuksessa syntynyttä kohorttia on seurattu seitsemän vuotta vuodesta 1998 alkaen. Kohortin seurantatiedot ovat toistettuun kyselyyn ja rekisteritietoihin perustuvia. Vuoden 1998 kyselyssä on tiedusteltu kielteisiä lapsuuden kokemuksia, joiden yhteyttä myöhemmin diagnosoituun (sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri) tai hoidettuun (erityiskorvattavuudet ja lääkeostot) ensimmäistä kertaa ilmaantuneeseen astmaan on mahdollista selvittää aineiston perusteella.
Vastaavantyyppisessä, samaan aineistoon perustuvassa asetelmassa havaitsimme painossa olevassa tutkimuksessamme merkitsevän yhteyden kielteisten lapsuuden kokemusten ja sydän- ja verenkiertosairauksien ilmaantumisen (kuolleisuus ja sairaalassa hoidettu infarkti/aivohalvaus) välillä.
Jyrki Korkeila
Jussi Vahtera
Mika Kivimäki
Hermann Nabi
Katariina Korkeila
Markku Koskenvuo
Päivi Rautava
Markku Sumanen
Karoliina Koskenvuo
LAPSUUDEN TRAUMA, TARKKA CRP JA SYDÄN- JA VERENKIERTOSAIRAUS
Silja Runsten, erikoislääkäri, LL, Turun Yliopisto
Jyrki Korkeila, psykiatrian professori, Turun Yliopisto
Sami Pirkola, psykiatrian dosentti, HY & HUS
Pia Pajunen, THL
Tommi Härkänen, THL
Jaana Suvisaari, THL
Tutkimuksia, joissa olisi yhdistetty etenevässä tutkimusasetelmassa lapsuuden traumakokemukset (altiste), hsCRP (välittävät tekijä) ja kardiovaskulaarisairaus (päätetapahtuma), ei ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisessa Terveys2000 aineistossa vähäisen tulehduksen osuutta lapsuuden traumojen sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä mahdollisesti lisäävässä vaikutuksessa.
Tutkimuksen oletuksena on, että lapsuuden kielteisiä tapahtumia kokeneilla olisi hsCRP koholla ja todennäköisemmin seurannassa jokin sydän- ja verenkiertosairaus.
Tutkimuksen aineistoon luetaan ne Terveys2000-tutkimukseen otetut henkilöt, joilla ei tutkimuksen alkuhetkellä ole ollut sydän- ja verenkiertosairautta (käytössä oleva lääkitys, lääkärin antama diagnoosi). Lisäksi poissuljetaan tapaukset, joilla on autoimmuunisairaus tai viimeisen kuukauden aikana sairastettu infektio.
Seurantatietoihin kerätään HILMO-sairaalahoitojaksot, tiedot Kelan lääkeostokorvauksista ja erityiskorvauksista (rasva-aineenvaihdunnan lääkkeet, verenpainelääkkeet, rytmihäiriölääkkeet, aivoverenkiertohäiriölääkkeet, iskeemisen sydänsairauden hoitoon käytetyt sekä sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytetyt lääkkeet, aikuisiän diabeteslääkitys) sekä kuolleisuustiedot (Tilastokeskus) sydän- ja verenkiertosairauksien vuoksi. Kardiovaskulaaritapaukseksi katsotaan sellainen henkilö, jolla on seurannassa joko ensimmäinen sairaalahoito, uusi lääkitys tai joka on kuollut.
Tutkittavat vakioidaan perinteisten sydänsairauksien riskitekijöitten (tupakointi, rasvan käyttö, alkoholin käyttö, liikunta, BMI) osalta sekä psykiatrisen sairastavuuden osalta lähtötilanteen mukaan.
Psykologian lehtori Tuula Ilonen, FT
Turun yliopisto, psykiatrian klinikka
Kunnallissairaalantie 20
20700 Turku
puh 02-2692526
fax 02-2692528
tuuilo@utu.fi
NUORISOPSYKIATRISTEN POTILAIDEN NEUROPSYKOLOGIAA
Johtaja: FT Tuula Ilonen
Tutkitaan laaja-alaista neuropsykologista viitekehystä käyttäen psykoosien varhaistunnistamiseen liittyviä neurokognitiivisia tekijöitä. Yksi keskeisistä tutkimuksen kohteista on, voidaanko neuropsykologisin testein tunnistaa psykoosiriskissä olevat nuoret muita psykiatrisia häiriöitä, kuten mielialahäiriöitä, ahdistuneisuushäiriöitä, syömishäiriöitä, käytöshäiriöitä potevien joukosta?
Professor, MD, PhD Simo Saarijärvi
Adolescent Psychiatry and Psychiatry
University of Turku, Institute of Clinical Medicine
Adolescent Psychiatric Unit,
Turku University Hospital,
Kunnallissairaalantie 20, rak.5,
FI-20700 TURKU
Tel.: +358 2 313 2739
Fax: +358 2 313 2739
simo.saarijärvi@tyks.fi
ADOLESCENT PSYCHIATRY:
SELF-POISONINGS OF ADOLESCENTS AT THE EMERGENCY CLINIC IN TURKU
The study is in preparation process. Links: www.utu.fi and www.tyks.fi
INVOLUNTARY TREATMENT OF ADOLESCENTS IN TURKU
The study is in preparation process. Link: www.utu.fi and www.tyks.fi
MENTAL HEALTH PROBLEMS OF TEENAGERS IN SCHOOLS OF TURKU
The study is in preparation process. In collaboration with school health-care of Turku city and the Faculty of Psychology at the University of Turku. Links: www.turku.fi and www.utu.fi
TRAUMATIC EXPERIENCES OF ADOLESCENTS AND DISSOCIATON
The study is in the planning phase. www.utu.fi and www.tyks.fi
EVALUATION OF INFORMATION TECHNOLOGY IN THE OUT-PATIENT CARE OF ADOLESCENTS WITH MENTAL HEALTH PROBLEMS. The study is in the planning phase.
Together with the Faculty of Nursing Sciences of Turku University. Link: www.utu.fi and www.tyks.fi
PSYCHIATRY:
DEPRESSION AND ITS CONNECTION TO WORKING AND FUNCTIONAL ABILITY
The study is in the reporting phase. Together with the Research Department of the Social Insurance Institution, Turku, Finland. Link: www.kela.fi
TEMPORAL STABILITY OF ALEXITHYMIA OVER A FIVE-YEAR PERIOD IN OUTPATIENTS WITH MAJOR DEPRESSION
The study is accepted to be published in the international journal. In collaboration with the Research Department of the Social Insurance Institution, Turku, Finland. Link: www.kela.fi
TEMPORAL STABILITY OF ALEXITHYMIA OVER A FIVE-YEAR PERIOD IN THE FINNISH GENERAL POPULATION
The study is under review in the international journal. In collaboration with National Public Health Institute, Department of Health and Functional Capacity, Laboratory for Population Research and the Research Department of the Social Insurance Institution, Turku, Finland. Links: www.kela.fi and www.ktl.fi
WINTER DEPRESSION IN FINLAND - AN EPIDEMIOLOGICAL STUDY
The study is in the reporting phase. In collaboration with the Faculty of Psychology at the University of Turku. Link: www.utu.fi
TREATMENT OF DRUG OR ALCOHOL ADDICTED PERSON IN THE PRIMARY HEALTH CARE
The study is in the planning phase.