Opintopiirituutorin opas

Sisällys

1. Yleistä

2. Tapaamisen kulku

2.1 Kirjoittamisen avuksi

2.2 Materiaalien lukemista ja kommentointia

2.3 Opponointi

3. Ryhmätapaamisen ohjeet

4. Ryhmätapaamisen rakenne

5. Palautteen antaminen

 

1. Yleistä

Opintopiirin yleiset ohjeet on luettavissa erikseen. Tässä on esitelty tarkempia ohjeita opintopiiritapaamista opintopiirituutoria varten. Opiskelijoille on vastaavanlainen ohje opintopiirin toiminnasta.

Opintopiirituutorina osallistut sinulle annettuihin opintopiiritapaamisiin. Oppiaineen vastuuhenkilö ilmoittaa sinulle opintopiiriin osallistujien nimet ja sähköpostiosoitteet. Huolehdi osallistumispaikan varaamisesta yhdessä sovituksi ajankohdaksi, yleensä perjantaiksi klo 12–14. Ilmoita paikka ja aika opiskelijoille sähköpostilla.

Tapaamisissa keräät läsnäololistan, jonka välität kaikkien kokoontumisten jälkeen Kirjoitusklinikan vastuuhenkilölle, joka merkitsee suoritukset opintorekisteriin. Mahdollisissa poissaoloissa noudatetaan yleisiä poissaolo- ja korvauskäytäntöjä.

Jokaisella opiskelijalla on oma opinnäyteohjaajansa. Sinun tehtävänäsi on toimia kokeneena kollegana opintopiirissä ja olla valmiina tukemaan opiskelijoita opinnäytetöiden kirjoitusprosessissa. Kaikkiin kysymyksiin ei ole tarkoitus osata vastata, vaan opiskeljat jakavat tietotaitoa myös keskenään esim. tekstinkäsittelyohjelmista. Opintopiirituutorina voit siis olla lähinnä "sivusta seuraajan roolissa". Tapaamisiin voi valmistautua oman aktiivisuuden mukaan. Heti alussa on hyvä tehdä selväksi myös opiskelijoille, että et ole varsinaisesti ryhmän johtaja, vaan että heidän on keskenään tarkoitus huolehtia ryhmädynamiikasta.

To do –lista

  1. Lähetä opintopiiriryhmälle esittelysähköposti
  2. Ilmoita tapaamisaika ja –paikka
  3. Ylläpidä osallistujalistaa

 

2. Tapaamisen kulku

Opintopiirien sisällön runkosuunnitelma on esitelty yleisissä ohjeissa.

2.1 Kirjoittamisen avuksi

Ensimmäisillä kerroilla on hyvä käydä läpi asioita, joita tarvitaan heti kirjoittamisen alussa. Näitä ovat mm. lähteet sekä tekstin- ja kuvankäsittelyohjelmat, tallennus. Opintopiirituutori ja ryhmäläiset jakavat tietojaan ja taitojaan toisilleen. Lähteistä on syytä tuoda esille se, mikä on luotettava lähde sekä mistä ja miten sellaisen voi löytää; miten artikkelia luetaan kriittisesti; mitä kuvia on hyvä käyttää (tekijänoikeudet ja tallennusmuoto). Tekstin- ja kuvankäsittelyohjelmista sekä kuvien skannaamisesta on hyvä jakaa joitakin käteviä toimintoja kirjoittamisen avuksi. Wordille (tms.) voi kirjoittaa tekstiä ilman kuvia. Powerpointilla voi tehdä itse yksinkertaisia kuvia suhteellisen helposti. Adobe Indesign –taitto-ohjelma on hyödyllinen esim. oppimateriaalin tekemisessä. Tallentamisesta täytyy ainakin mainita varmuuskopioiden tekeminen ja systemaattinen tallentaminen työn edetessä esim. opinnäyte 1.0, opinnäyte 1.1 jne. Vanhat versiot on hyvä myös säilyttää. Erilaisia tallennuspaikkoja on ainakin My documents –kansio, muistitikku, oma tietokone ja sähköposti.

Lisäksi on hyvä kehottaa opiskelijoita perehtymään syventävien opintojen nettisivuilta löytyvään materiaaliin ja ohjeisiin. Siellä on mm. ohjeita oikeasta kirjoitusasusta. Rakentavan palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta on keskusteltava ennen ensimmäistä palautteen antamista.

Opintopiirissä jaetaan suomen kielen lehtorilta saadut ohjeet Kirjoitusklinikkaa varten.

2.2 Materiaalien lukemista ja kommentointia

Seuraavissa opintopiiritapaamisissa voidaan tarpeen mukaan palata em. kirjoittamisen apukeinoihin. Pääasiassa aika tulee kuitenkin käyttää opiskelijoiden materiaalien lukemiseen ja kommentointiin. Tässä vaiheessa opiskelija on valinnut tietyn pätkän (esim. 1-4 sivua) materiaalistaan, josta haluaa kommentoida. Kaikki opiskelijat kommentoivat tekstiä ja antavat kirjoittajalle tulostetun materiaalin, johon on merkitty korjausehdotukset.

Tässä vaiheessa teksti voi olla vielä hyvinkin keskeneräistä. Kommenteista on paljon hyötyä kirjoittamisen jatkamisessa niin kirjoittamismotivaation kuin tekstin sisällönkin suhteen. Kts. alla ryhmätapaamisen ohjeet.

2.3 Opponointi

Viimeisillä kerroilla opiskelijat opponoivat toistensa opinnäytteitä niin valmiina kuin ne tässä vaiheessa ovat. Ennalta sovitut opiskelijat lähettävät materiaalinsa muille opiskelijoille. Opponoijat perehtyvät opinnäytteeseen hyvin etukäteen. Opintopiirissä he antavat palautetta suullisesti sekä antavat kirjoittajalle tulostetun materiaalin, johon ovat merkinneet kommenttinsa.

 

3. Ryhmätapaamisen ohjeet

Ennen tapaamista
Ennakkoon sovitut ryhmän jäsenet lähettävät materiaalinsa sähköpostilla ryhmän jäsenille. Ryhmän jäsenet tulostavat materiaalin itselleen ennen tapaamista.

Tiimitapaamisessa
Osatyön tehnyt opiskelija kuvaa lyhyesti miten on päätynyt tekemiinsä valintoihin ja hänellä on samalla mahdollisuus tuoda esiin seikkoja joihin hän erityisesti kaipaa kommentteja.

Seuraavaksi kaikki ryhmän jäsenet lukevat käsiteltävän materiaalin kokonaisuudessaan tehden samalla omia merkintöjään palautetta varten tekstin viereen. Tässä vaiheessa tulee usein korjattua myös kielioppivirheitä, vaikka se ei ole tapaamisten keskeisin tavoite.

Lopuksi kukin opiskelija antaa vuorollaan palautetta materiaalista. Kriittisten näkökulmien esille tuominen herättää usein keskustelua aiheesta ja monet ratkaisut jakavat mielipiteitä ryhmän kesken. Valinta ratkaisuista säilytetään kuitenkin aina materiaalin tekijällä.

Tapaamisen lopuksi
Palautteen antamisen jälkeen ryhmäläiset luovuttavat materiaalin merkintöineen materiaalin tuottajalle. Hän tekee muutokset materiaaliinsa myöhemmin kommenttien perusteella ja jatkaa tekstin työstämistä opinnäytteen ohjaajansa kanssa.

 

4. Ryhmätapaamisten rakenne

Ennen tapaamista

Materiaalit jaetaan ryhmälle sähköisesti tai paperiversiona.

Tapaamisessa

1. Tekijän puheenvuoro
Tekijä kuvaa lyhyesti oman materiaalinsa käyttötarkoituksen ja luomistyönsä vaiheet. Kuvaamisessa voi käyttää seuraavia apukysymyksiä:

Mitkä olivat tavoitteeni?
Miten olen rakentanut tekstin?
Mihin kohtiin erityisesti toivoisin palautetta?

2. Tekstin lukeminen
Kaikki lukevat tekstin kokonaisuudessaan läpi ja tekevät merkintöjä joiden avulla antavat palautteen. Palautteen miettimisessä voi käyttää seuraavia apukysymyksiä:

Onko tekstissä asiavirheitä?
Miten tavoitteet toteutuvat?
Onko jotain mitä et ymmärtänyt?
Mitä tekisit toisin eli onko parannusehdotuksia?

3. Tapaamisen päättäminen

Milloin ryhmä kokoontuu seuraavan kerran?
Mitä materiaaleja käsitellään seuraavassa tapaamisessa

 

5. Palautteen antaminen

Yksi tapa palautteen antamiseen on seuraava. Opiskelijat vuorollaan kertovat kommenttejaan tekstiin, kuviin, asetteluun, sanastoon, ymmärrettävyyteen jne. Tämän jälkeen kommentoija antaa kirjoittajalle paperin, johon on merkinnyt omat kommenttinsa. Alkuvaiheessa opiskelijoita on antamaan palautetta rohkeastikin. Ryhmässä kuitenkin opitaan palautteen antaminen melko nopeasti ja viimeiset tekstit saavatkin jo paljon monipuolisempaa ja kriittisempää palautetta. Tästä on hyvä mainita, jotta palautteen antajat osaavat hillitä sanomisiaan, ja jotta palautteen saaja tietää saavansa suhteellisen paljon ja suhteellisen tasokasta palautetta.

Kun yhden opiskelijan materiaali on käyty läpi, siirrytään seuraavaan. Aikataulusta on hyvä pitää tiukasti kiinni, jotta jokainen saa tarpeeksi huomiota.

Hyvä muistisääntö palautteen antamiseen on, että kaksi positiivista kommenttia yhden negatiivisen rinnalla. Kriittisen kommentin lisäksi on hyvä antaa korjausehdotus kirjoittajalle.

Palautteenanto esimerkkejä:

  • "Mielestäni tekstisi oli sopivan pituinen. Olet valinnut myös hyviä ja selkeitä kuvia. Käytät eri kielisiä termejä sekaisin, puhut esofaguksesta ja mahasta samassa lauseessa. Selkeämpää olisi, jos käyttäisit pelkästään suomenkielisiä termejä tai tarvittaessa pelkästään latinankielisiä termejä tekstissäsi."
  • "Sinulla oli vielä aika paljon kirjoitusvirheitä. Et käytä pilkkuja ollenkaan. Pilkkusäännöt on helppo kerrata lukion äidinkielen kirjasta. Kuvailet kuitenkin todella hienosti sydämen toimintaa. Piirtämäsi kuvat ovat mielestäni onnistuneita ja tarpeellisia."

28.09.2011 13:32 Antti Tarponen