Tutkimushankkeet
SEPELVALTIMOTAUDIN NONINVASIIVINEN DIAGNOSTIIKKA
Sepelvaltimotauti on edelleen merkittävin kuolinsyy länsimaissa huolimatta ennaltaehkäisyn, lääkehoidon ja revaskularisaatio-toimenpiteiden avulla saadusta merkittävästä kuolleisuuden vähenemisestä. Sepelvaltimotaudin hoidon ja ehkäisyn yksi kulmakivi on luotettava ja laaja-alaisesti käytettävissä oleva diagnostiikka. Tämä perustuu edelleen invasiiviseen koronaariangiografiaan, joka on kallis, aiheuttaa säderasitusta sekä toimenpideriskiä eikä välttämättä kerro ahtauman aiheuttamaa toiminnallista haittaa veren virtaukselle. Toisaalta invasiivisia resursseja tulisi entistä tehokkaammin käyttää pallolaajennus-toimenpiteisiin, joiden määrät maassamme ovat selvästi alle kansainvälisten suositusten. Näin on suuri tarve luotettavan ja helposti toistettavan noninvasiivisen sepelvaltiomadiagnostiikan kehittämiseen, jolla voidaan havaita lievän sepelvaltimoahtauman aiheuttama verenvirtauksen väheneminen ja sydämen pumpputoiminnan häiriö.
Turussa on ateroskleroosin ja sepelvaltimosairauden tutkimuksiin syntynyt viime vuosien aikana laaja tutkimusryhmä, jolla on käytössään viimeisin ultraääni-, MRI- ja PET-tekniikka, jota täydentävät hyvät kansainväliset tutkimuskontaktit. Nyt kuvattava hanke on jatkoa yksikkömme UKG-, sydän-MRI-, ja isotooppitutkimusten kehitystyölle, joka on merkittävästi vaikuttanut kliiniseen diagnostiikkaan, mm. rasitus-UKG ja koronaari-UKG ovat TYKS:ssa kliinistä rutiinia.
Tutkimusryhmän seniorijäsenet:
KLF-ISOT-yksikkö: dosentti Jaakko Hartiala, LT Juha Koskenvuo, LT Matti Luotolahti, LT Antti Saraste, EL Markku Saraste, LT Jyri Toikka
Radiologia:dosentti Pekka Niemi
PET-keskus: professori Juhani Knuuti
Kardiologia: dosentti Juhani Airaksinen
Kliininen farmakologia: professori Mika Scheinin
Tutkimusryhmän lähiajan tavoitteet:
1. Koronaari-UKG:n kliinisen käyttökelpoisuuden tutkiminen
2. Riskigeenien merkitys koronaarivirtauksen säätelylle
3. Seinämäliikehäiriöiden merkitys rintakivun erotusdiagnostiikassa
4. MRI- ja UKG-menetelmien kehittäminen sydänlihaksen perfuusiohäiriöiden tutkimiseen
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
ATEROSKLEROOSIN VARHAISMUUTOKSET LAPSILLA JA AIKUISILLA.
Ateroskleroosi on dynaaminen tapahtuma, jonka kulkuun vaikuttavat monet ulkoiset ja perinnölliset tekijät. Riskitekijät lisäävät ja nopeuttavat ateroskleroottisten ve-risuonimuutosten kehittymistä. Suojatekijät puolestaan hidastavat ateroskleroosia tai jopa kääntävät sen kulun, jolloin verisuonimuutokset alkavat vähentyä. Sairastuuko yksilö elinaikanaan oireiseen verisuonitautiin (esim. sydäninfarkti, aivohalvaus) riippuu siitä, millainen kumulatiivinen yhteisvaikutus riskitekijöillä ja suojatekijöillä on ollut valtimoihin varhaislapsuudesta lähtien. Olemme kehittäneet ja soveltaneet uusia verisuonten non-invasiivisia kuvantamistekniikoita, joilla voidaan osoittaa varhaisia toiminnallisia ja rakenteellisia ateroskleroottisia valtimomuutoksia. Käynnissä on useita projekteja, joissa tutkitaan ateroskleroosin kulkuun vaikuttavia riski- ja suojatekijöitä. Tällä hetkellä tutkimme mm. lapsuusajan riskitekijöiden, lipidiaineenvaihdunnan, hormonaalisten tekijöiden, diabeteksen, obesiteetin, androropaussin ja unen aikaisten hengityshäiriöiden vaikutuksia ateroskleroosin kehittymiseen.
Tutkimushankkeen tarkoituksena on kehittää, vertailla ja saada kokemusta olemassa olevista tutkimusmenetelmistä, joiden avulla varhaisten verisuonimuutosten toteaminen olisi mahdollista. Yksittäisten projektien avulla selvitetään riskitekijöiden yhteyksiä non-invasiivisesti mitattuihin suonimuuttujiin sekä terapeuttisten interventioiden vaikutuksia suonten rakenteeseen ja toimintaan. Tutkimusryhmämme käytössä on viimeisin ultraääni-, MRI- ja PET-tekniikka.